Viihtyisä klubi on jäsenhankinnan suurin valttikortti

2.3.2025

Terveisiä Ivalon rotaryklubin viikkokokouksesta, aiheena tänään nuorisovaihto. Kuvassa vasemmalta Jeremi Rekonen, Mikko Portti, Erkka Tervo, Jatta Kaivosoja, Tapani Kukkola, Tuuli Kurkinen, Marko Kurkinen, Martti Rapeli, Ville Vaarala, Jonne Turunen ja Ilkka Kurikka. Kuva: Juha Kauppinen
Terveisiä Ivalon rotaryklubin viikkokokouksesta, aiheena tänään nuorisovaihto. Kuvassa vasemmalta Jeremi Rekonen, Mikko Portti, Erkka Tervo, Jatta Kaivosoja, Tapani Kukkola, Tuuli Kurkinen, Marko Kurkinen, Martti Rapeli, Ville Vaarala, Jonne Turunen ja Ilkka Kurikka. Kuva: Juha Kauppinen
Ivalon rotaryklubi toimii arktisella alueella – talvisin pakkasta voi olla jopa 40 astetta ja kesällä taas auringonvaloa riittää vuorokauden ympäri. Kuvassa konkariosastoon kuuluva Martti Rapeli kokemassa juomuksia, eli talviverkkoja. Kuva: Ville Vaarala
Ivalon rotaryklubi toimii arktisella alueella – talvisin pakkasta voi olla jopa 40 astetta ja kesällä taas auringonvaloa riittää vuorokauden ympäri. Kuvassa konkariosastoon kuuluva Martti Rapeli kokemassa juomuksia, eli talviverkkoja. Kuva: Ville Vaarala

PDG, piirikouluttaja Arja Saarento RC Kemistä pyysi minua kertomaan, että miten met Ivalossa olemma saanu hankittua ”kerralla seitsemän uutta jäsentä ja vieläpä upealla ikähaarukalla.”

Kun käädyt oli vaihdettu, ja uusi rotaryvuosi pyörähti rattaan lailla liikkeelle, istahdin läppärin ääreen kirjaamaan Ivalon rotaryklubille tavoitteita. Selvää oli, että klubin jatkuvuuden kannalta remmiin täytyi saada uusia jäseniä. Vähintään yhtä tärkeäksi tavoitteeksi listasin sen, että klubissa oleminen täytyy olla pelkästään positiivinen asia – viikkokokouksiin halutaan tulla, ja niistä jää hyvä fiilis pitemmäksi aikaa. Kun klubissa olo on mukavaa, on sinne helppo kutsua mukaan uusia hyviä tyyppejä.

Ivalossa uudet jäsenehdokkaat saavat aluksi tulla tutustumaan klubin toimintaan. Meidän viikkokokoukset, joita on joka toinen tiistai, pidetään pääsääntöisesti muualla kuin klubin kokoustilassa – olemme tällä kaudella käyneet vierailemassa mm. yhden miehen puukkopajalla, ottaneet toisistamme mittaa frisbeegolfin merkeissä, käyneet testaamassa sähköpyöriä, sekä kuulleet eri urheiluseurojen ja yritysten toiminnasta heidän harjoitus- / liiketiloissaan. Toki kokoustilaakin ollaan kulutettu, viimeksi toissa viikolla, kun tuoreen jäsenemme tytär tuli kertomaan meille nuorisovaihdosta, johon hän on lähdössä.

Ja itse jäsenhankinnan jännittävimpään vaiheeseen, eli kysymiseen. Ei siinä ole sen kummempia temppuja, kunhan kysäisee!  Kuten edellä kerroin, niin kysyminen on helppoa, kun klubin jäsenenä on mukava olla. Näihin kysymyksiin kannattaa kuitenkin olla valmis vastaamaan:

 Mitä net rotarit oikein ovat?

 Mihin tämä velvoittaa?

 Mitä tämä touhu maksaa?

 Mitä hyötyä tästä oikein on?



Mielestäni on hyvä kertoa heti alkuun, että klubissa on erilaisia tehtäviä, jotka sattuvat jokaisen jäsenen kohdalle jossain vaiheessa. Samaan hengenvetoon on hyvä kuitenkin mainita, että yksin näissä asioissa ei tarvitse olla, sillä jokainen rotaryveli ja -sisko auttaa aivan varmasti, jos tulee jotain kysyttävää. Ainakin Ivalon rotaryklubissa on hyvä yhdessä tekemisen meininki, ja toimihenkilöiden ideat saavat kannustavan vastaanoton.

***

Summa summarum, rotarina oleminen on vapaaehtoista. Sen vuoksi klubikokemuksen täytyy olla positiivinen. Siihen tulee ja kannattaa satsata. Jos tekeminen on mielekästä, ei jäsenten ”pitoon” tarvitse panostaa ja uusia jäseniä voi hyvällä mielin kutsua mukaan toimintaan.

Mukavaa kevättä kaikille täältä Ivalosta, Suomen huipulta!

- presidentti Ville Vaarala